Kun blogin pito syystä tai toisesta katkeaa, on todella vaikeaa päästä takaisin bloggausraiteelle. Bloggerin dashboard on täynnä keskeneräisiä aika isoja bloggausaihioita, jotka ovat muhineet pöytälaatikossa viime kesästä asti, mutta tuntuu että pitkän tauon jälkeen pitäisi tehdä ensin joku "mitä meille nyt kuuluu?" -katsaus... meille kuuluu niin paljon kaikkea sitten viime elokuun, että se postaus vasta olisikin valtava urakka. Joten katsotaan palaanko näihin jossain vaiheessa, mutta nyt otan oikopolun suoraan nykyhetkeen ja pitkästä aikaa hyppäriltä taltioituja pätkiä.
Kuten videosta näkee, ratsukko voi hyvin. Näissä on musiikki, sillä taustalla oli hieman muuta hälyä... tallimme "poniäidit" olivat saaneet loistoidean saapuneet seuraamaan laadukasta ratsastusurheilua (köh köh) skumppapiknikin kera. Tunnelma oli mahtava, mutta valitettavasti kaikki skumppa oli juotu siinä vaiheessa kun tunti päättyi ja esteet oli siivottu sivuun. Kun poniäitien lapset täyttävät 18 vuotta, tämä skenaario on mahdollinen, lapsi voi ajaa hilpeän mutsin tai faijan tallilta kotiin. :D
Hyppäri alkoi kolmen kavaletin jumppasarjalla. Sitten harjoittelimme ensin muutamia kohtia radasta. Harjoituspätkällä hyppään linjan - tässä on tarkoituksena saada tuntuma siihen, millä askelmäärällä kyseinen väli sopii omalle hevoselle. Meillä kun on samalla hyppärillä iso poni ja 170 cm säkäinen jätti, niin välit ovat jokaiselle erilaiset. Samankokoisillakin saattaa olla pitkä tai lyhyempi askel. Omani on siitä näppärä (sk. noin 155cm) että pystyn menemään sekä ponien että hevosten välit. Video on hieman rakeisempi kuin videoni yleensä, kun se on kuvattu ystävän puhelimella.
Harjoitushyppy.
Ensimmäinen rata oli jotain 70-80cm väliltä. Tässä ei tuntunut muuta hämminkiä, kuin että viimeisenä aalloissa tulee kunnon kopautus, ja luulin että este putosi. Kommentoin lopussa valkulle että se on meille jotenkin vaikea, kun edellisellä hyppärilläkin pudotimme aallot. Meille tulee äärimmäisen harvoin mitään pudotuksia tai kopautuksia, niin pienikin kopsaus tuntuu heti isolta asialta. :D
Ensimmäinen rata noin 70-80 cm.
Toinen rata nostettiin 90cm:n lukuunottamatta sarjaa ja aaltoja, joissa koin ongelmaa edellisellä kierroksella. Minulla on tavoitteena nousta tällä kaudella 90cm luokkiin hieman paremmalla menestyksellä, kuin edellisen postauksen mahalasku Hangossa. :D Tämä rata sujui muuten ihan hyvin, mutta linjan ensimmäisen esteen puomi putoaa. En tiedä mitä siinä tapahtui, kun ei ollut mitään ihmeempää ongelmaa, pidätin ehkä liikaa? En kyllä mennessäni edes huomannut pudotusta, eikä siinä varmaan ollut mitään ihmeempää, kun ei valmentajalta tullut kuin kehuja. Este oli kapeampi kuin muut, ja Ani ei ehkä hahmottanut mittasuhteita? Tai hörvellän itse jotain.
Toinen rata 90cm.
Pitkän tauon jälkeen myönnän, että oli kynnys laittaa näitäkin videoita - tuntuu, että ratsastukseni pitäisi olla kehittynyt jo valovuosien päähän... toisaalta kun nukkuu yön yli ja katsoo uudestaan niin eipä tuossa nyt niin hävettävääkään ole. Kuten sanoin, postaustauko nostaa rimaa ihan hirveästi - mitä pidempi tauko, sitä ihmeellisempää uutisoitavaa pitäisi olla. Mutta rimahan on asia, joka on omien korvien välissä, joten ei kun uutta putkeen.
Eipä tähän loppuun voi muuta kuin todeta, miten valtavan onnellinen ole ihanasta Anistani. <3
0 comments:
Lähetä kommentti
Kiva kun poikkesit. Jätä kommentti tänne! Kerro omista kokemuksistasi?